YLEnpaltista viisupalturia

Euroviisukausi 2013 on jo hyvässä vauhdissa, joten on korkea aika herättää tämä blogi henkiin! Viimeisestä kirjoituksesta onkin ehtinyt vierähtää tovi ja se näköjään sisälsi rahtusen ironiseen sävyyn kynäiltyjä mietteitä YLE:n viimekeväisestä euroviisukarsintauudistuksesta. Silloinhan perinteiset euroviisukarsinnat – sellaisina, kuin me ne muistamme – lopetettiin ja raunioille pystytettiin uusi "ohjelma-formaatti", joka kantaa nimeä UUDEN MUSIIKIN KILPAILU alias UMK.


Vuodessa on paljon vettä virrannut Vantaassa, olkoonkin että Vantaa-joki on kotikaupunkini Riihimäen seudulla enää pieni kurainen puro. Reilu vuosi sitten nousin karsintauudistuksen julkaisun aikoihin YLE:n rinnalla barrikadeille ja tuossa edellisessä blogikirjoituksessani irvailin kauhistuneelle euroviisufaniporukalle. Jotain uudistuksia euroviisukarsinnat mielestäni kaipasivatkin. Ei kuitenkaan aikaakaan, kun YLE mätkäisi kasvoilleni märän rätin ja takkini alkoi pikkuhiljaa kääntyä ympäri. Sääntösekoilut ja euroviisufanien ylimielinen kohtelu olivat vain jäävuoren huippu YLE:n toiminnassa. Kun UMK-flopin lopputulos selvisi, ei voinut enää kuin nauraa ääneen. Ja niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaankin: Heitin samalla myös haikeat hyvästit YLE:lle, UMK:lle ja Suomen euroviisukarsinnoille. Vuodesta 2002 vuoteen 2012 seurasin paikan päällä Suomen edustajan valintaa Eurovision laulukilpailuihin ja vuosina 2006-2011 olin paikan päällä myös jokaisessa alkukarsinnassa.

Mutta vaikka oma nuttu pysyisikin paikallaan, takkeja kääntyy aina. Suurin osa suomalaisista euroviisufaneista unohti ja antoi YLE:lle anteeksi kaikki heidän kauheat tekonsa. UMK-”formaattikin” uudistui ja yhtäkkiä sanan-jota-ei-saa-lausua-ääneen (”euroviisut”) voi lausua televisiossa ihan hymyssä suin. Muutenkin UMK-”formaatti” on muuttunut niin paljon, ettei sitä meinaa samaksi tunnistaa. Tosin jotain tuttua siinä on. Jokainen muutos on vienyt UMK:n lähemmäksi ihan perinteistä vanhan hyvän ajan euroviisukarsintaa. Yllättäen myös säännöt ja kilpailun etenemisjärjestys olivat selvillä jo ennen kisan käynnistymistä. ”Formaattiin” kuitenkin kuuluu edelleen se, että ennen niitä varsinaisia karsintoja televisiossa esitetään kolme jaksoa UMK-nimistä tv-ohjelmaa, joka ei anna itse kilpailulle mitään lisäarvoa, mutta joita kukaan ei myöskään katsele.

Jotain hyvääkin siis on tapahtunut. Mutta ikävä kyllä YLE osaa edelleenkin sotkea kaiken. Sen YLE on aina hallinnut (Toinen ydinosaamisalue on huonot selitykset). Kohta en luota edes merisäähän. Uskaltaako euroviisufani lähteä edes euroviisuristeilylle? Varmaan Sanna Kojo povaa nauru äänessään merisäässä aurinkoiset kelit, vaikka oikeasti olisi tulossa kaikkien aikojen myrsky? Euroviisukarsinnoissa säännöt sotkettiin ensimmäisen kerran vuonna 1963 ja vielä ikimuistoisemmin kaksi vuotta myöhemmin. Ja Marjatta Leppänen sai molempina vuosina turpaansa, kuin Freeman konsanaan. YLE:ssä mikään ei ole muuttunut viidessäkymmenessä vuodessa. Niin paitsi euroviisukarsintojen nimi: Se on nykyään UMK.

Tänä vuonna reilu kilpailu sekoitettiin kutsumalla demokilpailuun salaa mukaan yksi nimekäs kilpailija, jolla on levytyssopimus monikansallisen levy-yhtiön kanssa. Se että kyseinen kilpailija on ylipäätään saatu mukaan, on luonnollisesti YLE:lle onnenpotku. Euroviisufanit menivät pähkinöiksi ja lehdistössäkin kiinnostuttiin kilpailusta. Ilman tätä tyttöä UMK olisi vajonnut entistä syvemmälle omaan suohonsa. Reilua olisi kuitenkin ollut kertoa suoraan ja avoimesti kaikille, että mukana on myös kutsuartisti joka ohitti demoja kuunnelleen esikarsintaraadin. Etenkin niitä yhtätoista statistia kohtaan, jotka ovat kilpailevinaan samalla viivalla tuon tytön kanssa. On surkuhupaisaa kuunnella UMK-tuomareiden moittivan kyseisen tytön kappaletta keskinkertaiseksi, kun alun perin on annettu tv-katsojien ymmärtää, että he ovat itse valinneet laulun mukaan 470 kilpailuun lähetetyn demon joukosta.

Ihan ilmaistakaan ei varmasti tuon tytön mukaan saaminen ole YLE:lle ollut. Jos ei nyt ihan voittoa ja kansainvälisiä edustustehtäviä ole vastalahjaksi luvattu, niin ainakin paikka UMK-finaalissa Barona-areenalla. Sattumaa ei liene sekään, että tänä vuonna UMK-sääntöjä on muutettu niin, että tuomareilla on puolet äänivallasta. Jos vaikka puhelinäänet eivät riittäisikään tämän tytön edustuspaikkaan, niin tuomaristohan voi antaa enemmän pisteitä. Kovin päälle liimatuilta kuulostivat myös ensimmäisen UMK-karsintalähetyksen negatiivisessa sävyssä esitetyt ”ennakkosuosikki”-kommentit ja sen tytön finaalipaikan julistaminen vasta toisena. Ikään kuin tämän tytön paikka Suomen edustajana Eurovision laulukilpailuissa 2013 ei olisi päivänselvää.